Siem Reap on pikkuinen kaupunki Kambodzassa, joka vetää porukkaa melko tahdilla, syynä tähän sieltä löytyvä Angkor Wat, jäätävänkokoinen temppeliraunio(alue) ts. "arkeologinen puisto". Pytingit on rakennettu joskus vajaa tuhat vuotta sitten. Mestoille myydään päivälippujen lisäksi vissiin ainakin useamman päivän ja viikon passeja, mutta tuumattiin että eiköhän me (puolessa) päivässä nähdä niin paljon temppelinraunoita kun niitä nyt ylipäätään jaksaa tuijotella. Otettiin guest houselta oma tuktuk-kuski päiväksi ja lähettiin aamukasilta liikenteeseen. Tuo oma kuski on muuten ihan ehdoton tuohon touhuun, välimatkat raunioalueen eri osien välillä on kuitenkin aika isot.
Rauniot näytti melko lailla raunioilta. Kuvat selventää. Vaikuttavan kokoisia ja näköisiä rakennelmia. Joitain temppeleitä restauroitiin ja temppeleiden huipulle vievät kiviportaat oli usein superjyrkkiä. Tosin keskeisimmillä mestoilla oli rakennettu puuportaita helpottamaan läskejä.
Ta Keo -temppelin huipulle tuli kipitettyä apinana ja huomattua samalla että släbärit jalassa on kyllä helppo päästä hengestään jyrkillä ja irtohiekasta luistavilla kiviportailla. Indiana Jones -temppelit oli myös ihan hassuja, siis temppelirauniot joiden päällä kasvoi puita. Puoli päivää oli kuin olikin juuri tarpeeksi temppelöintiin ja viimeisen etapin kohdalla alettiin jo oleen aika kypsiä, "toivottavasti tää oli vika..."
Kylmän juotavan, soittimien ja töherrysten kaupustelijoita oli toki joka puolella riesaksi asti. Kuorossa lauloivat "van dalaaaaaaa sööööööö!" Joku pieni kaupustelijapoika tyrkytti mulle rannerengasta (wtf) ja lopulta alkoi tarjoamaan sitä ilmaiseksi. Sanoin edelleen "no thanks", jolloin tyyppi yritti väkisin tunkea sen mun taskuun. Hetken päästä huomasin että se oli onnistunut. Kiitos vaan rannerenkaasta.
Päässä soi muuten koko ajan J. Arjalaisen Ankkurinappi-sävelellä "ankkoriwaatti..." Yritin kehitellä tähän myös kaskua kamputsealaisesta kuplettilaulajasta Juha Angkor Watt Vainiosta, mutta olkoon nyt.
Siem Reapin parin päivän pikavisiitille suunnitelma oli lähinnä "Angkor Wat ja katotaa keritäänkö muuta". Minnalla oli mielessä joku krokotiilifarmi. Guest housen nuoret uroot puhui hyvää englantia ja suosittelivat farmin sijaan visiittiä Tonle Sap -lähijoelle/järvelle (vaihtelee kai vähän sademäärien mukaan tai jotain), jossa olisi kelluvaa kylää ja rokotiilejä ja ihqu auringonlasku ja vaikka mitä. No päätettiin sitten suunnata sinne, kun oltiin muutenkin aiottu jo aiemmin mennä vähän veneilemään. Tuktuk heitti joen lähtökuopille, jossa oli helvetisti paatteja ja ihmisiä. Paatteja saapui ja lähti kierrokselle suunnilleen jatkuvalla tahdilla ja mentiin kyselemään lippuja. Homma toimi siten, että hintaa ei voinut sopia valitsemansa paatin kuskin kanssa suoraan vaan piti ostaa lippu, jota näyttämällä pääsi alas laiturille paattia valkkaamaan. Lippuja myi mulkeronnäköinen khmer-äijä, joka paljastui juuri niin mulkuksi kuin miltä näytti. Pokerinaamalla sanoi ajelun hinnan olevan 25USD per naama. Eli 50USD meiltä kahdelta vajaan parin tunnin veneajelusta. Tolla rahalla sais varmaan ostettua oman huvipurren täältäpäin maailmaa. Mitään tinkimisvaraa ei ollut, porukkaa kun lappasi siihen tahtiin veneille koko ajan maksaen ilomielin tuon haistav***u-hinnan, ettei lipunmyynnillä ollut tietenkään mitään tarvetta taistella joka asiakkaasta. Lopulta saatiin sit hintaa hilattua edes vähän alaspäin ja maksettiin 35 dollaria paatista yhteensä. Ja oli kyllä tän reissun typerin päätös, huoh.
Alkumatka oli vielä ihan hauska, reitti kulki siis jokea pitkin, jossa asuu porukkaa veneisiin rakennetuissa majoissa, kelluva kylä. Löytyi kelluvaa kauppaa, kirkkoa, koirankoppia ja palloiluhallia. Paatissa oli meidän ja kuskin lisäksi joku mikälie perämiesmatruusiapupoika, joka oli vähän opaskin vissiin samalla. Ei tosin kuullut oikeen mitään mitä se puhui, moottorin ja tuulen takia. Jossain vaiheessa se selitti varmaan vartin jostain orpojen kelluvasta koulusta, nyökkäilin vaan "yes, yes, mhhm". Sit pysähdyttiin kelluvaan kauppaan, jossa homman nimi oli "ostakaa pliis tästä vähä kynii ja vihkoi ni viedään ne sinne niille kelluville orvoille eiksje!". Eli kelluva kusetus... Toki ne kaikki muksuille roudatut kamat palaa takaisin kauppaan myytäväksi seuraaville ääliöille jotka jekkuun menee. Ei oltu ostamassa yhtn mitn tietenkään, mutta kysyttiin piruuttaan paljonko pieni nippu lyijäreitä maksaa. "5 dollars". Noniih, toki joka taho haluu vetää tästä paattitouhusta omansa, mutta tossa kyllä melkein repes päin naamaa, oli se niin läppä jo. Matka jatkui seuraavalle etapille, mutta ei tietenkään voitu pysähtyä orpokoululla kun ei ollut mitään viemisiä. Hauskasti toimii ihmisen mieli, kun tossa tuli kuitenkin vähän semmonen nolostunut olo kun ei haluttu ostaa mitn.
Jotenkin tuntui aika härskiltä kun paatteja menee suunnilleen jonossa ees taas ohi kelluvien asumusten ja kaikki kuvaa innolla ihmeellistä vesikansaa. Ei jotenkin tehnyt mieli kauheesti kuvia räpsiä siinä sitten. Noh, kelluvista kerjäläisistä joutu kuvan napsaseen, se oli jo melko absurdia. Pieni poika seilaa pesuvadilla (ihan ku jostain sarjakuvista) melanaan joku tikku ja kerjää fyrkkaa.
Paatin seuraava (ja viimeinen) etappi oli "fresh water fish farm". Hivenen isompi lautta vähän kauempana muusta kylästä. Lauttoja oli useampi samanlainen aika lähekkäin, kaikkiin kuului ainakin pieni rafla, krääsämyymälä ja näköalakerros (uuuuuuh auringonlasku). Kai siellä niitä tuoreita kalojakin oli sitten. Ja täällä oli myös ne odotetut krokot. Hahah, keskellä lauttaa pieni roskainen allas täynnä hyvin staattisia krokotiilejä. Repeiltiin lähinnä itsellemme että voi homo, pystyttiin maksaan kolkytviis bucksia tämmösestä touhusta, hieno kliimaksi. Katteltiin se auringonlasku siinä sitten ja patteiltiin takas.
Siem Reap olikin sitten meidän osalta suurinpiirtein siinä. Markkinoilta löyty Minnalle hippipöksyt ja mulle luettavaa. Syötiin meksikolaista. Juotiin halpoja long islandeja. Kaupunki itsessään on ihan mukava paikka ja ankkoriwatti todellakin näkemisen arvoinen setti. Paattiretkeä emme suosittele :) Eilen perjantaiaamuna kiidettiin bussilla Kamputsean pääkaupunkiin Phnom Penhiin.
Loput Pakse-kuvat vanhassa kansiossa täällä. Uusia kuveja löytyy enenevissä määrin uudeta kansiosta täältä.
